Kankaan asukasyhdistys teki kannanoton Kankaanrannan sillan puolesta

Kankaan asukasyhdistys lähetti 21.11.2018 Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle kannanoton kevyen liikenteen sillan rakentamisen puolesta. Kannanoton mukana toimitettiin 239 nimen lista, joka oli kerätty asiaa puoltavilta kankaalaisilta. Kannanoton teksti on seuraava:

 

Kannanotto, Kankaan asukasyhdistys ry

Kankaanrannan silta ja pyöräbaana

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnallle 20.11.2018

Kankaan asukasyhdistys ry haluaa tällä kannanotolla ilmaista kaupunkirakennelautakunnalle puoltavansa Kankaanrannan sillan rakentamista ja pyöräbaanan viimeistelyä. Koemme tärkeäksi, että Tourujoki 1 -asemakaavamuutokseen kuuluvan siltahankkeen sekä pyöräbaanan rakentamista joudutetaan, koska tämän hetkiset jalankulkuväylät ja pyöräilymahdollisuudet ovat puutteelliset ja herättävät Kankaan asukkaissa huolta.

Kaupunkirakennelautakunnassa toukokuussa käsittelyssä olleen Tourujoen kehittämissuunnitelman yhtenä tavoitteena esitetään mm. ”kevyen liikenteen ja pyöräilyn pääreitin (ns. pyöräbaana) rakentaminen uuden sillan kautta keskustasta Tourujoen yli Kankaan alueelle ja Seppälän suuntaan”. Tämä Tourujoki 1 -asemakaavamuutos on kokouksessa palautettu valmisteltavaksi luontoarvojen ja kustannusten vuoksi.

Nähdäksemme Tourujoki 1 -asemakaavamuutos on huolellisesti ja fiksusti suunniteltu ja sen puolesta puhuu huomattava määrä seikkoja.

Kankaalla asuvien kannalta asemakaavamuutoksen toteutuminen on tärkeää arkielämän sujuvuuden sekä viihtyvyyden kannalta. Kankaanrannan silta kulkuväylänä on ollut osa alueen suunnittelua alusta asti. Osallistuvan kaupunkisuunnittelun myötä Kankaan alueen suunnittelu haluttiin alun perin toteuttaa jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla (Kaupungin Kangas, loppuraportti 12.5.2011). Me kankaalaiset odotamme nyt nopeaa ja turvallista väylää ydinkeskustaan.

Kankaan alueella on tulevaisuudessa arvioitu asuvan 5000 ja työskentelevän 2000 henkilöä. Pyöräily-liikenne lisääntyy Kankaalla merkittävästi uusien asukkaiden muuttaessa paikalle sekä työpaikkarakentamisen toteutuessa. Kahdessa lähivuosina toteutettavassa liikerakennuksessa tulee työskentelemään yhteensä lähes tuhat henkeä. Kankaanrannan silta mahdollistaa sujuvan liikkumisen keskustan palveluiden äärelle.

Lisäksi Kankaanrannan sillan rakentamisen myötä Kinakujan sillan kuormitus vähenee, mikä vähentää onnettomuuksien mahdollisuuksia kapealla sillalla sekä sitä seuraavissa hankalissa risteyksissä. Mikäli siltaa ei toteuteta, Kinakujan silta kuormittuu kohtuuttomasti ja sillä liikkuminen muuttuu entistä vaarallisemmaksi. Polkupyöräilijöiden virrat siirtyvät Kinakujalle ja Kankaankadulle, joita kumpaakaan ei ole tarkoitettu todella suuriin käyttäjämääriin. Talvisaikaan molemmat reitit ovat vaikeakulkuisia ja kapeita, eikä niistä tulla merkittävilläkään kunnostustoimenpiteillä saamaan turvallisia ja toimivia liikkujien määrään suhteutettuna. Rollaattoreita ja pyörätuoleja käyttäville senioriasukkaille molemmat vaihtoehdot ovat hyvin haasteellisia.

Asemakaavamuutosta puoltavat myös kansanterveydellinen ja ilmastopoliittinen näkökulma. Nimen-omaan luontoarvojen vuoksi Kankaanrannan siltaa ei voida jättää rakentamatta. Kehä Vihreä ja pyöräilybaana ovat kevyen liikenteen merkittävimpiä kehityskohteita Jyväskylässä ja molemmat edellyttävät Kankaanrannan sillan rakentamista – ilman siltaa molempien hyödyt jäävät puolitiehen.

Omaehtoinen liikkuminen ja arjen hyötyliikunta ovat avain parempaan kansanterveyteen. Ne ovat myös taloudellisesti helposti saavutettavia, sillä ne eivät vaadi jyväskyläläisiltä ja muiden kuntien asukkailta suuria tai jatkuvia investointeja. Jyväskylän pyöräilyohjelmassa fyysisen aktiivisuuden vähäisyyden arvioidaan vuosittain aiheuttavan noin 3-4 miljardin euron suuruiset kustannukset yhteiskunnalle, mikä Jyväskylän osalta arvioidaan (”suorasukaisella matematiikalla”) noin 22,4 miljoonan euron vuosittaisiksi kustannuksiksi. Jyväskylän kaupungin pyöräilyn edistämisohjelman mukaan ”Yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tuo kahdeksan takaisin. Jyväskylässä pyöräilyn kaksinkertaistaminen tuo pelkästään terveyshyötyinä yli 4,0 M€ vuotuiset säästöt.”

Vuonna 2015 asetettua tavoitetta pyöräilyn osuuden kaksinkertaistamisesta Jyväskylässä vuoteen 2025 mennessä ei tule enää viivästyttää. Siihen pääseminen edellyttää määrätietoista ja jatkuvaa pyöräilyolosuhteiden kehittämistä. Jyväskylässä pyöräillään valtakunnallista keskiarvoa enemmän,

mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä kaupungissa. Nykyisten pyöräilyväylien laatutaso on todettu riittämättömäksi pyöräilymäärien kasvaessa voimakkaasti.

Lisäksi mainittakoon, että ”Kaupunkien keskustoihin haalitaan lisää asukkaita, kevyttä liikennettä ja tapahtumia kaikkina vuodenaikoina” (Yle 22.5.18). Tämä liikkumisen ja kohtaamisen murros on jo käynnissä ympäri Suomen. Olisi hienoa, jos olisimme tulevaisuudentekijöitä Jyväskylässä, panostaisimme uusiin kulkuväyliin ja siihen, että keskustan elinvoima säilyisi. Jyväskylän keskustaan nousee uutta asutusta; kohtaamisen ja kokoontumisen tavat tulee säilyttää ja niitä kehittää.

Luonnon läheisyys, luonnonsuojelualue ja luonnon monimuotoisuus ovat tärkeä syy Kankaalla asumiseen. Kankaan asukkaille luontoarvot ovat itsestäänselvyys. Tourujoen entisöinti ja kunnostus lohi-joeksi, kävelyreittien kehittäminen ja pyöräbaana tukevat luonnonsuojelullisia tavoitteita. Asemakaavamuutos on tarpeellinen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kankaan asukkaina koemme, että Kankaan alueen tulee olla viihtyisä, esteetön ja saavutettavissa kaikille. Kankaanrannan silta helpottaa vanhusten ja liikuntarajoitteisten kulkua Kankaalta keskustaan ja keskustasta Kankaalle. Osana Tourujoen kehittämistä on toteutettava myös siltasuunnitelma. Sillasta voi tulla käyntikohde ja kaunis luontokohde kaupunkilaisille ja kaupunkiin matkustaville. Tourujoen luonto ja sillalta avautuvat näkymät tarjoavat virkistysmahdollisuuden meille kaikille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *